Lahden
kaupunginvaltuuston päätös veronkorotuksista saattoi perustua taloudellisten
vaikutusten puutteelliseen analysointiin. Valtuuston viimeisimmässä kokouksessa Pekka Komu (Sd) vähätteli harhaanjohtavasti
veronkorotusten haittavaikutuksia sillä perusteella, että lisää maksettavaa yksittäiselle
veronmaksajalle tulee tuloveron korotuksesta vain kymmenen euroa ja
kiinteistöveron korotuksesta muutamia euroja. Asia ei kuitenkaan ole näin
yksiselitteinen. Rami Lehto (Ps) ottikin osuvasti esille lahtelaisten ostovoiman
heikentymisen epäsuorat haittavaikutukset koko aluetalouteen. Lehdon kommentti oli
taloustieteen lainalaisuuksien kannalta totuudenmukainen huomio: taloustieteen
termein ilmaistuna veronkorotuksista seuraa aina syrjäytysvaikutus eli
yksityisen kysynnän supistuminen. Syrjäytysvaikutuksen seurauksena
kokonaistuotanto saattaa laskea ja työttömyys lisääntyä entisestään (olettaen,
että julkinen sektori on yksityistä sektoria tehottomampi, kuten usein on).
Seurausten yksityiskohtaisempi
arviointi edellyttäisi ekonomistin laskelmia. Taloustiede ei kuitenkaan ole
luonnontiede, joten seurausten (pro)sentin tarkka ennustaminen on käytännössä
mahdotonta. Ennusteen laskemisessa käytettäviä menetelmiä on periaatteessa yhtä
monta kuin samaa tapausta kuvaavan ennusteen laatineita ekonomisteja. Usean
ennusteen keskiarvo on tavallisesti suuntaa antava ja siksi myös varsin
luotettava väline taloudellisen kehityksen arviointiin.
Taloudellisessa
päätöksenteossa olisikin hyödynnettävä enemmän taloustieteilijöiden tietämystä
kuten julkis-, ympäristö- ja kaupunkitaloustieteellisiä näkemyksiä; samalla
tavalla kuin talouspolitiikan arviointineuvoston ja valtiovarainministeriön
suhdanneosaston mikro- ja makrotaloustieteellisiä näkemyksiä hyödynnetään
valtakunnan tason päätöksenteossa.
Kyseinen
kaupunginvaltuuston kokous oli ensimmäinen, jonka katsoin. Koska yksittäinen
kokous on vasta pintaraapaisu lahtelaisen päätöksenteon todellisuuteen, olen
erittäin huolissani, mikäli tämä taloustietämyksen puute on lahtelaisessa paikallispolitiikassa
yleinen ilmiö. Mutta toisaalta, mitäpä olisivat risut ilman ruusuja ja
ruiskukkia: eduskunnan täysistuntoihin verrattuna keskustelu oli johdonmukaista
sekä asiapitoista. Puheenvuorot olivat mielenkiintoisia, koska niiden
perustelut olivat omiaan laajentamaan ymmärrystä eri valtuustoryhmien
intresseistä. Oikeastaan tämä koko kirjoitus perustuu valtuuston kokouksen
synnyttämään inspiraatioon!
Kuka tahansa voi
halutessaan oppia taloustieteen perusteet. Talousasioiden hallinnasta olisi
päätöksenteossa valtavasti hyötyä, koska päätökset perustuisivat entistä
enemmän tieteelliseen tietoon epämääräisen mutu-tuntuman sijaan. Niille, jotka
vierastavat teoreettisia oppikirjoja, suosittelen Heikki Pursiaisen kansantajuista
uutuuskirjaa Paska Suomi, joka kertoo
hyvinvointiyhteiskuntamme taloudellisista epäkohdista sekä siitä, miten asioita
voitaisiin tehdä paremmin. Kirjoittajan mukaan Suomi on paska maa ainoastaan
siihen nähden, mitä se voisi parhaimmillaan olla. Mutta sillähän tavalla Lahti on kuin Suomi pienoiskoossa!
Lahteen
tulevasta LUT-yliopiston yksiköstä voisi tässäkin tapauksessa olla suurta
hyötyä: sen mukanaan tuomien taloustieteilijöiden tuki kaupungin päätöksentekoon
voisi olla verraton tapa tehdä yhteistyötä! Lahden talousalue tarjoaisi
tutkijoille mielenkiintoisen aluetaloustieteellisen tutkimuskohteen, siinä
missä tutkimustulokset sekä päättäjien taloustieteellinen konsultointi olisivat
omiaan luomaan perustan paremmalle paikallispolitiikalle. Kyse olisi suorastaan
win-win-tilanteesta, josta hyötyisivät kaikki!
Kaupunginvaltuuston
kokouksessa ilmeni huoli Lahden heikosta vetovoimasta ihmisten ja yritysten
suhteen. Osaavaa työvoimaa tarvitaan lisää ja sitä on myös tulossa, sillä itse
ainakin aion muuttaa Lahteen heti kauppatieteiden maisteriksi valmistuttuani.
Mikäli Lahden vetovoima kehittyy suotuisasti esimerkiksi edellä ehdottamillani
keinoilla, saattaa Lahteen muuttaa tulevaisuudessa myös monia muita!
Johannes Mäkilä
KTK
tuleva lahtelainen
Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 17.11.2017