Kehityskulku vaikuttaa positiiviselta kun pienemmillä summilla tavoitellaan suurempaa hyötyä. Tuhlailu on kuitenkin supistettava minimiin, sitä kun on yhä havaittavissa, ainakin humanististen tieteiden saralla.
Humanististen tieteiden koulutuksen ja tutkimuksen julkinen rahoittaminen tarvitsisi tarkkaa priorisointia: olisi erittäin tärkeää miettiä, minkä tieteenhaarojen koulutusta ja tutkimusta on järkevää rahoittaa veronmaksajien piikkiin, puhumattakaan siitä mitä ei pitäisi, ainakaan nykyisessä mittakaavassa.
Humanististen tieteiden koulutuksen ja tutkimuksen julkinen rahoittaminen tarvitsisi tarkkaa priorisointia: olisi erittäin tärkeää miettiä, minkä tieteenhaarojen koulutusta ja tutkimusta on järkevää rahoittaa veronmaksajien piikkiin, puhumattakaan siitä mitä ei pitäisi, ainakaan nykyisessä mittakaavassa.
Maailman globalisoituessa kielet ovat erittäin tärkeitä: tulkkeja sekä kieltenopettajia tarvitaan aina. Myös Suomen historian ja kulttuurin tutkimus on tärkeää: kukapa tutkisi suomalaisuuden syvintä olemusta, ellemme me suomalaiset sitä itse tekisi. Toisaalta Suomessa opetetaan sellaisia humanistisia tieteenhaaroja, joiden asiantuntijoille ei työmarkkinoilla löydy kysyntää. Onko kenenkään kouluttaminen kortistoon yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevää?
Kaiken lisäksi monia humanistisia tieteitä tutkitaan maailmalla aivan tarpeeksi: egyptologiaa Kairon yliopistossa ja australialaisten aboriginaalien antropologiaa Sydneyn yliopistossa, siinä missä angloamerikkalaista folkloristiikkaa Yalessa ja Cambridgessa!
PS. Aivan lopuksi haluan korostaa, ettei minulla henkilökohtaisesti ole mitään humanisteja vastaan, ovathan kaikki tuntemani humanistit mukavia ja sivistyneitä ihmisiä.
