Oli kyse sitten taloudesta tai politiikasta, koettelevat maailman myrskyt pientä Suomen kansaa lähestulkoon vähän väliä. Kohtalon iskujen vastapainoksi onni olisikin tervetullutta itse kullekin. Siihen varmaan myös jokainen kunta- ja aluevaaliehdokas omalla tavallaan pyrkii, hyvä niin.
Länsi- ja etelänaapuriemme alati kukoistaessa tuntuu varsin surulliselta, että Suomi rypee nollakasvun ikeessä jo toista vuosikymmentä. Vaikka maallamme oli aikoinaan malttia vaurastua, maltti tuskin enää riittää. Siksi tarvitaan jotain muuta - ehkä myös jotain uutta!
Kun opinnäytetyön kirjoittamisesta tuli aikoinaan ajankohtaista, koin vahvaa eetosta tarkastella jotakin yhteiskunnallisesti merkittävää eritoten koko kansantaloudemme kannalta. Niinpä päätin perehtyä asiakaslähtöisyyteen.
Käytännössä asiakkaan etu onkin usein niin palveluntarjoajan kuin myös koko yhteiskunnan etu. Tämä kuitenkin edellyttää toimenpiteitä: oli kyse sitten yrityksestä, yhdistyksestä tai julkisyhteisöstä, on kaikkien osapuolten puhallettava yhteen hiileen tämän tärkeän päämäärän saavuttamiseksi vaikkei suoraa asiakasrajapintaa olisikaan. Laajemmassa kuvassa asiakaslähtöisyyden lisäksi tärkeää olisi ottaa huomioon myös sidosryhmät yleensäkin puhumattakaan sisäisten toimintojen saumattomasta yhteistyöstä, mitä markkinaorientaatioksikin voidaan luonnehtia.
Kansantaloutemme tasolla ongelma onkin perinteisesti ollut, ettei markkinointia hallita tarpeeksi kokonaisvaltaisesti, minkä vuoksi innovaatiot eivät lunasta täyttä potentiaaliaan eikä vienti vedä. Vastaava ilmiö lienee ollut havaittavissa myös esimerkiksi julkisissa it-hankinnoissa: viranomainen ei osaa sanoittaa haluamaansa siten, että koodari koodaisi juuri sellaisen ohjelman kuin tarvitaan, vaikka osaamisesta ei puutetta olisi.
Kuntien yhteydessä voidaan puhua myös asukaslähtöisyydestä. Monet bisneksen periaatteet pätevätkin loistavasti myös politiikkaan, kunhan oikein sovelletaan!
Mielestäni sekä vaaleilla valitun luottamushenkilön että viranhaltijan tärkein tehtävä on olla kansan palvelija. Merkittävä ero tosin piilee siinä, että luottamushenkilöstä päästään tarvittaessa eroon, mikäli palvelu ei miellytä. Viranhaltijoihin tämä ei valitettavasti niin vaan päde.
Valitkaamme siis maamme valtuustoihin sellaisia kaukokatseisia päättäjiä, jotka haluavat kehittää asukaslähtöisyyttä kautta linjan, oli kyse sitten yksityishenkilöistä, yhteisöistä tai yrityksistä, joista ainoastaan jälkimmäisissä syntyy kestävää kasvua. Siksi yrityksiäkin olisi kohdeltava mahdollisimman hyvin, jotta elintasomme nousisi ja työttömille saataisiin työtä.
